Facebookin jälkeen tuli uusi Facebook. Zuckerberg kuvaa muutosta Manifestissaan näin:

“Viimeisen vuosikymmenen aikana Facebook on keskittynyt perheiden ja ystäväpiirien yhdistämiseen. Tähän perustuen seuraava kohteemme on kehittää sosiaalista infrastruktuuria yhteisöille – luomaan tukea, turvallisuutta, tiedotusta ja kansalaistoimintaa johon voimme kaikki kuulua.”

“Tällaisina aikoina tärkeintä mitä voimme Facebookissa tehdä, on luoda sosiaalista infrastruktuuria jonka avulla ihmiset voivat rakentaa sellaista globaalia yhteisöä joka palvelee meitä kaikkia.”

Seuraavassa kommentoimme vain joitakin tärkeimpiä seikkoja.

1. Mistä alkaa globaaliyhteiskunnan rakentaminen?

Mitä tarkoittavat käsitteet globaaliyhteiskunta, globaaliyhteisö ja globaali kansalaisyhteiskunta? Erilaisilla filosofis-poliittisilla suuntauksilla on siihen erilaisia kantoja. Zuckerberg käyttää käsitettä globaaliyhteisö, mutta ei määrittele sen sisältöä mitenkään.

Noiden käsitteiden määritteleminen on tämän ajan keskeisimpiä väittelynaiheita.

Väittelyn niiden määrittelystä on perustuttava väittelyyn ihmiskunnan koko tiestä, ihmisen lajihistorian perusopetuksista: historia ei ala meistä, ei globaaliyhteiskunnan rakentaminenkaan.

Mikä on ihmisen lajihistorian perusopetus? – Meidän vastauksemme: on keskusteltava sivistyneesti ja kaikki mielipidesuunnat mukaan ottaen, sekä tieteellisellä että samalla mahdollisimman kansanomaisella tavalla siitä, mikä on ihmisen lajihistorian perusopetus. Siinä on myös universaalietiikan ydin. Globaaliyhteiskunta voi rakentua vain universaalietiikan varaan.

Globaaliyhteiskunnan muodostuminen voi mielestämme alkaa vain tuollaisesta keskustelusta.

2. Globaali kansalaisyhteiskunta on demokraattinen yhteisrintama

Maailmanhistorian olennaisin piirre on mielestämme nykyään eettis-intellektuaaliselle perustalle syntyvä globaali yhteisö, globaali kansalaisyhteiskunta. Se on syntyvän globaaliyhteiskunnan tärkein osa, sen liikkeellepaneva voima.

Globaali kansalaisyhteiskunta syntyy yksilöllisen verkostoitumisen pohjalle.

Se on luonteeltaan aatteellis-poliittinen yhteisrintama, jossa erilaisia filosofisia, aatteellisia ja poliittisia suuntauksia kannattavat ihmiset voivat tasavertaisesti vaihtaa mielipiteitä.

Globaalia kansalaisyhteiskuntaa aatteellis-poliittisesti ja filosofis-kulttuurisesti puolueettomana yhteisrintamana voidaan rakentaa vain keskusteluorganisaationa.

Siten kuin Mark Zuckerberg määrittelee uuden Facebookin luonteen ja tehtävät, itse asiassa jokaisen puolueen ja filosofisen, aatteellis-poliittisen ja eettis-intellektuaalisen suuntauksen pitäisi tehdä ”oma Facebookinsa”.

Facebookin avulla on mahdollista organisoida erilaisia tapahtumia ja kampanjoita, joista Zuckerberg kertoo positiivisia esimerkkejä. Facebookin pohjalla ei kuitenkaan ole mahdollista organisoida systemaattista demokraattista keskustelua eri mielipidesuuntausten välillä.

3. Miten käytännössä organisoida globaalin kansalaisyhteiskunnan keskustelua?

Zuckerbergilla ei ole vastausta tuohon kysymykseen.

Meidän vastauksemme on ensinnäkin aihe: keskustelu ihmisen lajihistorian perusopetuksista ja maailman nykytilasta sekä jokaisen maan historiasta ja nykytilasta.

Toiseksi vastauksemme löytyy formaatin kahdesta peruspiirteestä.

Paneelit: Jokaisella on enemmän tai vähemmän taipumusta irrationalismiin ja mielivaltaan mielipiteenmuodostuksessaan varsinkin, jos aiheet ovat tärkeitä ja herättävät voimakkaita intohimoja. Siksi väittelyissä ei pyritä yksimielisyyteen, mutta sen sijaan jokaisen keskustelijan on hyväksyttävä oman näkemyksensä rinnalle erimielisiä näkemyksiä. – Väittelysanakirja ei ole avoin niille, jotka eivät kykene sivistyneeseen väittelyyn. Facebook taas ei ole valitsemillaan keinoilla kyennyt sulkemaan sivujaan kyseenalaiselta aineistolta. Ja mikä tärkeämpää, sen suodatinkupla estää erimielisiä ihmisiä kohtaamasta toisiaan.

Palkitsemisperiaate: ”Palkkaa on maksettava myös totuudenrakkauden, oikeudentajun ja solidaarisuuskyvyn perusteella.”

Koska kaikilla on taipumusta irrationalismiin ja mielivaltaan, keskustelijoita on rohkaistava sivistyneeseen keskusteluun palkitsemalla aineellisesti esimerkillisestä väittelykulttuurista.

Palkitsemisperiaatetta on mahdollista soveltaa myös väittelysanakirjan paikallisosastoissa syntyvässä taloustoiminnassa.

Mielestämme tätä periaatetta olisi pyrittävä soveltamaan laajemminkin: jokaisessa maassa valtiovaltaa olisi kannustettava antamaan myös aineellista eikä vain symbolista tunnustusta niille yksilöille ja yhteiskunnallisille liikkeille, jotka ovat uskaltaneet puolustaa totuutta ja nousta vääryyttä vastaan ja jotka ehkä joutuneet kärsimään siitä.

Oikeudenmukaista on mielestämme sekin, että väittelysanakirjan mainos- ym. tulot menevät (hallinnollisten kulujen jälkeen) sisällöntuottajille, eli käyttäjät voivat ansaita rahaa, toisin kuin Facebookissa.

Esitämme Väittelysanakirjassa systemaattisen kritiikin Zuckerbergin manifestista. Arvostelemme sitä, koska arvostamme sitä. – Ja kaikki vastaväitteet ovat tervetulleita.

Mitä tulee uuden Facebookin jälkeen? – Uskoaksemme sen jälkeen tulee Ihmiskunnan tie -väittelysanakirja. Tietääksemme toista puhtaasti eettiselle perustalle järjestäytyvää, kaikille mielipidesuuntauksille avointa sosiaalisen verkostoitumisen mallia ei ole olemassa.

Vastaa